Eilen oli kerrankin vapaapäivä luistelusta, joten päätin tarttua tilaisuuteen ja suunnata Tikkurilaan miittailemaan petsieläisiä. Tarkoitus oli tavata kello 12 siinä Tikkurilan juna-aseman lähettyvillä ja kävellä siitä koirapuistoon.

Olimme Leian omistajan kanssa sopineet, että tapaamme Rautatieasemalla vähän ennen puolta kahtatoista. Bussini oli sitten tietysti myöhässä, joten olin siellä vasta pari minuuttia puolen jälkeen. Leiaa omistajineen ei näkynyt missään, joten arvelin heidän hypänneen aikasempaan junaan kun meitä ei  näkynyt. Mitään puhelinnumeroita en tietysti ollut keksinyt ottaa.

No, hyppäsimme junaan jolla meidän oli alunperinkin tarkoitus mennä ja matka kohti Tikkurilaa alkoi. Pääsimme niinkin pitkälle kuin Pasilaan, kun ilmoitettiin että jossain ohjelmistossa oli vikaa ja joudumme odottamaan muutaman minuutin ennen kuin pääsisimme jatkamaan matkaa. Meni vartti ja sitten kuulutettiin, että menee varmaan vielä toinenkin vartti. Se toinenkin vartti kului, jonka jälkeen ilmoitettiin, että koko Etelä-Suomen junaliikenne on pysähdyksissä eikä ole tietoa milloin päästään jatkamaan matkaa ja suositeltiin käyttämään bussia. Kysyin konduktööriltä josko hän tietäisi, pääseekö Tikkurilaan bussilla. Hän ei osannut sanoa, mutta kehotti menemään kysymään asemalta. Menin sitten asemalle ja katsoin vielä lähtiessäni, että junan uudeksi lähtemisajaksi oli ilmoitettu 12.35, joten ennen sitä se ei ainakaan lähtisi.

No ei siellä asemallakaan osattu mitään sanoa. Pörrättiin hetki asemalla ja pohdiskelin, että lähtisinkö suosiolla vaan kotiin vai menisinkö sinne Tikkurilaan. Päätin, että jos pääsemme lähtemään 10 minuutin sisällä, niin menemme Tikkurilaan, muuten odotamme että vika saadaan korjattua ja menemme seuraavalla junalla takaisin Rautatieasemalle. Päätin mennä takaisin junaan odottamaan, sillä siellä sentään kerrottiin jotain väliaikatietoja, kun taas asemalla vaan kuulutettiin tasaisin väliajoin, että koko Etelä-Suomen junaliikenne on pysähdyksissä. Olimme laiturilla kello 12.30, mutta junaa ei näkynyt. Puoli minuuttia myöhemmin kuului kuulutus, että vika on saatu korjattua ja junat kulkevat taas. Siinä vaiheessa ei enää kauheesti naurattanut ja katselin jo, että milloin tulee seuraava juna Helsinkiin. Sitten sieltä tulikin seuraava juna Tikkurilaan, joten hyppäsimme siihen.

Pääsimme lopulta Tikkurilaan ja seuraava haaste oli löytää se koirapuisto. Se ei ollutkaan ihan helppoa, sillä kukaan ei ollut kuullutkaan mistään koirapuistosta. Lähdimme sitten harhailemaan pitkin Tikkurilaa ja lopulta löysimme yhden koiranulkoiluttajan, joka tiesi koirapuistosta. Tosin hän ei osannut mitään tarkkoja ohjeita antaa, joten lähdimme vain samoilemaan hänen osoittamaansa suuntaan. Onneksi löysimme vähän myöhemmin toisenkin koiranulkoiluttajan, joka oli menossa koirapuistoon ja liityimme hänen seuraansa. Harhailtuamme melkein tunnin Tikkurilassa pääsimme viimein sinne koirapuistoon. Ehdimme olla siellä suunnilleen upeat viisi minuuttia, ennen kuin kaikki olivatkin jo lähdössä pois. Freddy kyllä ehti pitää hauskaa sen viidenkin minuutin aikana.

Käveltiin sitten miittiporukan kanssa takaisin juna-asemalle. Kävi ilmi, että Leia omistajineen olivat myöhästyneet siitä 11.40 junasta (jolla me siis Freddyn kanssa lähdimme) ja jääneet jumiin Rautatieasemalle. Eivät sitten olleet lähteneet ollenkaan vaan kääntyneet suoraan kotiin.

Tikkurilassa jouduimme sitten odottamaan junaa kymmenisen minuuttia. Temppuiltiin siinä vähän Freddyn kanssa ja hauveli teki tosi hienosti. Yhtään ei piitannut hälinästä vaan tapitti minua koko ajan. Paikkamakuukin meni ihan loistavasti. Muutama ihminen siinä katseli hymyillen meidän touhuja, varsinkin vilkuttaminen sai väkisinkin hymyn yleisön kasvoille.

Juna tuli sitten pari minuuttia myöhässä ja (yllätys, yllätys) se oli ihan täynnä. Meinasin jo jäädä kiltisti odottamaan seuraavaa junaa, mutta kyllä me sitten mahduttiin junaan ja löydettiin jopa istumapaikka. Freddy ei stressannut ollenkaan vaan kävi nukkumaan. Jossain vaiheessa se venytti itsensä oikein pitkäksi ja asetti muina miehinä päänsä vieressäni istuvan naisen syliin. Olin nostamassa sitä siitä pois kun nainen vain hymyili ja sanoi että antaisin olla vaan. Siinä se sitten nukkui koko matkan Helsinkiin. Neljän maissa oltiin lopulta kotona ja heti kotiin päästyään Freddy juoksi yläkertaan ja alkoi repiä lelua siskon kanssa. Tuota eläintä ei vissiin ihan helpolla väsytetä. Kyllä se sitten vähän ajan päästä simahti ja nukkui tosi sikeästi pari tuntia.

Olihan se sitten loppujen lopuksi ihan kiva reissu, koira ainakin käyttäytyi erinomaisen hyvin ja siitä sai olla ylpeä suurimman osan ajasta. Sitten kun päästiin "koirien ilmoille" niin käytöksen taso vähän laski, mutta ei se mikään hirviö ollut sielläkään :D Kamera oi kyllä mukana, mutta se pysyi visusti laukussaan koko reissun ajan.