Ja talo on räjähtänyt. Tai ainakin olohuone ja keittiö. Joulusiivous on oikeastaan aika turhaa, ainakin meillä. Ensin siivotaan päivä ja pian talo on entistäkin kamalammassa kunnossa. Onhan se tietysti mukavampaa viettää joulua siivotussa talossa ja talon siivoaminen taitaa muutenkin olla ihan hyödyllistä. Joten taidan kuitenkin siivota myös ensi vuonna.

Olohuone on aaton jäljiltä täynnä tavaraa ja roskaa

Aatosta selvittiin kunnialla. Katastrofeilta vältyttiin ja kaikki ovat hengissä. Freddyn villakoirakaveri Zorrolle sen sijaan meinasi käydä köpelösti, kun kynttilöiden haistelu päättyi otsatukan palamiseen. Viisaana koirana se oli kuitenkin mennyt keittiöön esittelemään uutta liekehtivää kampaustaan, joten se saatiin sammutettua ennen kuin iho oli ehtinyt palaa eikä mikään muukaan syttynyt tuleen. Kannattaa siis olla todella varovainen kynttilöiden kanssa.

Kuusi haettiin aatonaattona ja sille piti ensin vähän haukkua. Onhan se tietenkin vähän hämmentävää kun iso puu raahataan sisälle. Tämän vuoden kuusi nimittäin on ISO. Se on kuitenkin säästynyt koiranpissalta, mistä olen todella iloinen. Freddy päätti alkaa käyttää kuusenjalkaa juomakuppina, jonka seurauksena koko koira on ihan pihkassa kun se on möyrinyt kuusen alla. Nyt meillä on siis tahmainen koira.

Aattona käytiin ihanalla metsälenkillä ja leikittiin ja riehuttiin lumessa. En uskalla pitää Freddyä vapaana muualla kuin metsässä, mutta se sai kuitenkin olla melkein vapaana, vain 15-metrinen pyykkinaru roikkui sen perässä. Ruotsalaisessa koiralehdessä Härliga Hundissa kannustettiin pitämään koiria vapaana ja lenkeillä pitää yllättää koira hauskoilla ja kummallisilla leikeillä. Ihan perusjuttuja siis, mutta päätin kuitenkin kokeilla, mitä Freddy tuumaisi jos yhtäkkiä hyppäisinkin ojaan. Freddyn mielestä se oli tietenkin ihan huippua ja möyrimmekin siellä ojassa jonkin aikaa. Ohi kävelevä pariskunta hymyili meille, voin vain kuvitella miltä näytimme ulkopuolisten silmissä. Mutta hauskaa oli.

Illalla meille tuli muutama sukulainen ja äidin mielestä Freddyn täytyi pitää sille ostettua tonttuasua. Minä olin vähän eri mieltä asiasta ja lopulta päädyimme kompromissiin - Freddy pitää tonttuasua kymmenen minuuttia. Kyseessä on siis ihan vain loimi, mutta täysin turha kapistus omasta mielestäni. Terapiakoira oli taas vauhdissa ja aika huonokuntoinen isoisäni, jota kävimme Freddyn kanssa silloin aiemmin moikkaamassa, piristyi taas kun Freddy tuli hänen syliinsä nukkumaan :)

Kaikki häslääminen on teitenkin pienelle koiralle rankkaa, joten kun joulupukki sitten vihdoin tuli, oli pieni shelliäinen vaipunut syvään uneen. Se sai sitten omat lahjansa vähän myöhemmin. Huomaa kyllä, että kun perheessä ei ole enää ihan pieniä lapsia joita lellitellä isoilla lahjakasoilla, niin niitä ostetaan sitten koiralle. Freddyn lempparilahjoiksi nousivat uusi narupallo sekä minun ostamat  lammastikut. Täytyy tunnustaa, etten ihan tainut tietää mitä ostin. Luulin nimittäin ostaneeni jonkin sortin luita, mutta hämmästyksekseni Freddy söi tikut kokonaan. Ne eivät siis selvästikään olleet luita. Tarkistin vielä pussista ja siinä luki vain "Lammastikkuja". Arvoitukseksi jäänee, mitä ne todellisuudessa ovat.

Tänään ollaan sitten otettu rennosti ja Freddy on tyytyväisenä möyrinyt ja piehtaroinut olohuoneen matolla (joka muuten on ruma, tajusin juuri :P )

Niska ja korvat ihan pihkassa

Jostain syystä kuvat ovat huonoja vaikka kamera on hyvä. Kuvaajassa vikaa? Ei toki  Kameran hintaan sisältyi päiväkurssi kameran käytöstä, olikohan siihen jotain aikarajoitusta? Kyllä kai se nyt vuoden ainakin on voimassa. Missäköhän se kuitti on...? Ja minun periaatteni kun on, että järkkäriä ei hankita, jos ei sitä osaa käyttää...