Nyt on taas jäänyt kirjottamatta kuulumisia. Ei ole ollut mitään uutisia, enkä minä ole saanut otettua kuvia. Tykkään laittaa kuvia mukaan kirjoituksiin, joten en ole halunnut kirjoittaa niiden puuttuessa. No, niitä ei ole vieläkään, mutta päätin nyt kuitenkin kirjoittaa. Tänään meinasin ottaa lenkille kameran mukaan, mutta päätin sitten että aion keskittyä 100% Freddyyn joten kamera sai jäädä kotiin.

Freddy on siis todella pirteä. Se leikkii ja riehuu lähes normaaliin tapaan ja opettelee innolla uusia temppuja. Kiitos muuten saaduista temppuvinkeistä, lisää otetaan aina vastaan! :) Jalka ärsyttää kovasti ja kaulurikin jouduttiin vaihtamaan isompaan, sillä pienempi ei enää auttanut yhtään. Tosin se on nyt oppinut tuon isommankin kaulurin kanssa laittamaan jalan sellaiseen asentoon, että se saa nuoltua sitä joka tapauksessa.

Kauluri on nyt siis pidetty kaulassa aina, paitsi ulkoillessa ja temppuja opetellessa. Se on nimittäin heti jalan kimpussa jollei sillä ole muuta puuhasteltavaa. Eilen se suuttui oikein kunnolla kun olin iltalenkin jälkeen laittamassa kauluria takaisin ja näytti hampaitakin, mutta oli sitten kiellon jälkeen kuitenkin nätisti.

Freddy jaksaa lenkkeillä tosi hienosti, se menee ihan ongelmitta pidempiäkin matkoja. Täytyy vaan itse malttaa pitää lenkit lyhyinä, ettei rasita Freddyä liikaa. Eilen menimmekin sitten ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuonne metsän puolelle ja päästin Freddyn vapaaksi. Olin ensin aika paniikissa ja pelkäsin, että Freddy lähtee huitelemaan jonnekin paniikkini takia, mikä sitten lisäsi paniikkia entisestään. Freddyn mielestä oli tietenkin ihan huippua olla taas pitkästä aikaa vapaana ja ensin se lähtikin huitelemaan aika kauas eikä oikein kuunnellut. Meinasin jo laittaa sen takaisin hihnaan, mutta alkuhuuman jälkeen se pysyikin hyvin lähellä ja korvat olivat taas paikoillaan. Otettiin pari luoksetuloa, ne menevät nyt tehotreeniin, sekä maahanmenoa ja paikallamakuuta. Hyvin meni kaikki ja Freddyllä ja emännällä oli kivaa :)

Tänään käveltiin sitten ensin autotielle. Freddy meni sielläkin tosi nätisti eikä välittänyt autoista tai pyöristä ollenkaan. Otettiin siinä tien varressa pari istumista ja maahanmenoa ja oikein hienosti meni. Taisi siinä joku koirakin meidät ohittaa, mutta kontakti pysyi :) Sitten mentiin taas metsän puolelle ja Freddy sai taas olla vapaana. Hyvin pysyi taas lähellä ja kuunteli oikein hyvin. Huomaa kyllä itsestäänkin, että koiranlukutaito on parantunut huomattavasti lyhyessä ajassa. Olen oikeasti keskittynyt elekielen oppimiseen ja nyt sujuu jo paljon paremmin. Osaan kieltää ajoissa jos huomaan, että Freddyn kiinnostus alkaa kohdistua johonkin kiellettyyn ja muutenkin puhumme enemmän samaa kieltä kuin aiemmin.

Minun ja Freddyn välinen suhdekin on kehittynyt tosi paljon onnettomuuden jälkeen. Minä taidan panostaa Freddyyn enemmän ja olen oikeasti keskittynyt elekielen tulkitsemiseen. Tietenkin olen yrittänyt aikaisemminkin, mutta nyt yrittää vieläkin enemmän ja alkaa tajuta, kuinka tärkeää on oikeasti, että koira ja omistaja puhuvat samaa kieltä. Joten jos nyt yrittää väkisin vääntää jotain positiivista tästä tilanteesta, niin minä olen oppinut todella paljon. Toivottavasti siitä on hyötyä sitten, kun alamme tosissamme harjoitella autojen ja pyörien ohittamista täysillä tehoilla.

Sitten se tärkein, eli itse jalka. Lasta on nyt siirretty ylemmäs niin, että Freddy astuu nyt tassulle. Aiemmin lasta on siis ollut niin alhaalla, että Freddy on astunut sillä. Toivottavaa olisi, että F käyttäisi jalkaa mahdollisimman paljon, jolloin tassu "tajuaa" että siihen täytyy saada jotain kestävää. Hienosti Freddy varaakin jalalle kävellessä, mutta kolmella jalalla pomppien pääsee lujempaa. Olemmekin nyt yrittäneet kannustaa Freddyä kävelemään rauhallisemmin. Jalka on kuitenkin ahkerassa käytössä ja tänään Freddy ihan yllättäen ottikin vauhtia ja pomppasi sohvaan.

Torstaina todettiin, että jalka on alkanut vähän tulehtua ja Freddy laitettiin taas antibiottikuurille. Nyt vaan seurataan tilanteen kehittymistä. ELL oli sitä mieltä, että Freddy on sen verran kevyt koira, että jalka saattaa kestää jopa ilman anturaa. Varmaa se ei ole, mutta ainakin yrittämisen arvoista. Nyt siis vain katsellaan ja odotellaan.

Ääh, taas tuli tosi sekavaa. Toivottavasti tajuatte jotain, huomenna yritän saada niitä kuvia.