Ensiksi hyvää alkanutta vuotta 2010 kaikille! Laitan tarkemman selostuksen meidän uudenvuodenaatosta vähän myöhemmin, nyt ajattelin pohdiskella mennyttä vuotta ja suunnitella tulevaa.

Ensimmäiselle vuodelle meillä ei ollut varsinaisia tavoitteita, tarkoitus oli vain saada pentu sisäsiistiksi sekä kehittää hyvä suhde koiraan ja luoda pohjaa tulevaisuudelle. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin piti ja sain huomata ettei koiran omistaminen ole mitään helppoa puuhaa. Vaikka kaikkeen on yrittänyt varautua ja kaiken on yrittänyt opiskella ja suunnitella etukäteen, ei mikään sitten kuitenkaan mene suunnitelmien mukaisesti. Itse asiassa olemme erittäin vaiheessa kaiken suhteen. Koirasta aiheutui iso kasa surua paljon ennen kuin olin ajatellut. Mietin, että miksi se ei tullut kun kutsuin sitä? Enkö ollut osannut opettaa sille luoksetuloa kunnolla, vai oliko kyse viitsimisestä? Enkö ollut nähnyt tarpeeksi vaivaa sen eteen? Ja miksen ollut saanut opetettua sille, että autoja ei jahdata? Oliko taas kyse osaamisesta vai viitsimisestä? Rehellisesti, en tiedä. Mutta pieleen se joka tapauksessa meni.

Mutta kaikesta huolimatta Freddystä on ollut myös todella paljon iloa. Niin paljon, etten hetkeäkään kadu sen hankkimista. Paljon meni pieleen, mutta onnistumiset ja riemun hetket merkkaavat niin paljon enemmän. Aina se riemastuu yhtä paljon kun tulen kotiin ja aamulla kun herään. Aina se on valmiina kaikkeen hulluun mitä keksin ja kun minun on paha olla Freddy on aina siinä. Silloinkin, kun itken Freddyn takia, kun itken siksi, että sen on huono olla, kun itken siksi, että sitä sattuu, se on aina siinä lohduttamassa minua. Niin se on aina kaikissa elokuvissa ja saduissa, mutta myös oikeassa elämässä. Välillä saatan inhimillistää Freddyä, saatan ajatella sen toimivan tietyllä tavalla jostain muusta syystä kuin se todellisuudessa toimii, mutta niin kauan kuin molemmilla on hyvä olla, ei sillä mielestäni ole mitään merkitystä.

Ja sitten niihin alkaneen vuoden tavoitteisiin. En laita mitään kovin vaikeita tavoitteita, vaan sellaisia, jotka ovat suht helposti saavutettavissa. Jatkamme edelleen pohjan luomista. Eli vuoden 2010 tavoitteet ovat:

• Jalka kuntoon! Normaalia jalkaa siitä ei ikinä tule, mutta toivottavasti siitä tulisi käyttökelpoinen apujalka
• Syventää suhdetta entisestään. Yhdessä puuhaaminen on hauskaa!
• Varma luoksetulo ja koira paremmin hallintaan myös vapaana
• ALO:n liikkeiden opetteleminen, ei tarvitse olla kisavalmiita, koska kisoihin ei tähdätäkään, mutta omaksi iloksi opetellaan
• Kokeillaan pallopaimennusta ja agilityä, mikäli jalka on siinä kunnossa että on mahdollista
• Emäntä ottaa itseään niskasta kiinni ja tekee vähän ahkerammin töitä tavoitteiden saavuttamisen eteen!

Oli niitä siinä jonkin verran ja varmasti meille vuodeksi puuhasteltavaa! Katsotaan sitten taas uudestaan vuoden päästä.