Noniin, vihdoinkin minulla on taas hetki aikaa kirjoitella. Koulussa on ollut niin paljon hommia, etten ole yksinkertaisesti ehtinyt kirjoittaa sanaakaan blogiin. Hirveesti olisi kerrottavaa, joten kerron kaikesta vain ihan lyhyesti, muuten tästä tulee romaani.

Freddy voi siis oikein hyvin, se on ihan älyttömän pirteä eikä jalka vaivaa sitä ollenkaan. Innostuessaan se kyllä usein tarraa jalkaan kiinni, kun jalka hidastaa sen menoa. Muuten se liikkuu normaalisti, kävelee, juoksee hyppii, pomppii... Ja kaikki neljä jalkaa on käytössä :) Ulkona ollaan tehty jo pidempiä lenkkejä, ei tietenkään mitään järjettömän pitkiä, vaan jalan ja Freddyn jaksamisen mukaan mennään.

Jalan tulehdus on siis laskenut ja tänään loppui antibiottikuuri. Se on ottanut jättiharppauksen parempaan suuntaan ja tilanne näyttää tällä hetkellä oikein hyvältä. Eläinlääkärimme on erikoistunut juuri tällaisiin kudosasioihin ja hän on nyt erittäin kiinnostunut Freddyn jalasta (hän mm. uhrasi yhden vapaapäivänsä ja tuli hoitamaan Freddyä). Hän oli lukenut artikkeleita ihonsiirroista ja oli lukenut, että on mahdollista myös siirtää anturaa. Freddyn tassusta ei näe, että kasvaako siellä alla anturakudosta, joten lääkäri on valmis kokeilemaan anturasiirtoa. Jos siellä alla kasvaa anturakudosta, niin se ei haittaa mitään, sillä nämä hoitokeinot tukevat toisiaan. Freddyn muista anturoista otettaisiin siis pieniä palasia ja rakennettaisiin niistä uusi antura. Ihonsiirrot toimivat yleensä todella hyvin, mutta anturakudos on niin paljon paksumpaa, että se ei välttämättä ota kiinni ja hoito voi olla ihan turhaa, mutta ei siitä yrittämisestä ole mitään haittaakaan, muuten kuin että Freddy siinä tapauksessa olisi nukutettu ihan turhaan ja näin, mutta muuten sen ei pitäisi haitata ollenkaan.

Freddylle oli varattu leikkausaika viime perjantaiksi, mutta jalka olikin mennyt niin paljon paremmaksi, että lääkäri ei halunnutkaan mennä rikkomaan uutta ihoa. Niinpä anturansiirto peruttiin toistaiseksi, huomenna mietitään taas uudestaan. Jalkaan on nyt kasvanut hienosti uutta ihoa. Se on nyt kokonaan kiinni, mutta tassussa iho on alta vielä auki. Tämä tarkoittaa sitä, että vieläkään ei tiedetä, kasvaako sieltä uutta anturaa. Perjantaina siteenvaihdon yhteydessä otettiin lasta pois kokonaan. Nyt siinä on siis enää pelkkä side. Lääkäri sanoi, että jalka olisi ensin jäykkä, mutta Freddy alkaisi sitten pikkuhiljaa varovasti käyttää sitä. No, Freddy ei tunne sanoja "pikkuhiljaa" ja "varovasti", vaan jalka oli heti kovassa käytössä.

Viime tiistaina säikähdettiin kyllä aika pahasti. Freddy oli maanantain siteenvaihdon jälkeen ollut todella levoton ja yritti koko ajan päästä siteeseen käsiksi. Tiistaiaamuna pikkuveli heräsi ensimmäisenä ja otti Freddyn mukaan alakertaan. Minä heräsin siihen, kun veli huutaa hädissään minua apuun. Menin sitten äkkiä alakertaan, missä veli istuu lattialla Freddy sylissään ja Freddyn side lojuu lattialla. Se oli saanut potkaistua koko siteen irti jalasta ja tassu oli ihan paljaana. Veli oli mennyt aika pahasti paniikkiin, tassu vuoti verta ja Freddy oli ehtinyt astua sillä vähän. Minä otin Freddyn ja äiti meni etsimään jotain, mitä voisi laittaa tassuun. Laitettiin siihen sitten varovasti jotain laastarilastuja päälle, ettei siihen menisi enempää likaa ja lähdettiin ajamaan lääkäriin. Jalka katsottiin ja laitettiin uusi side. Siihen ei kuitenkaan onneksi ollut ehtinyt mennä mitään likaa, joten säikähdyksellä selvittiin. Freddyäkään ei sattunut ollenkaan, sen häntä vain heilui kun äiti paketoi sen jalkaa.

Jalan tilanne näyttää siis tällä hetkellä hyvältä, huomenna mennään taas lääkärille.

Sitten vähän muita kuulumisia. Freddyn kanssa ollaan treenailtu uusia temppuja, vilkuttaminen alkaa olla jo aika hyvällä mallilla ja "häpeäminen" ollaan saatu jo hyvään vaiheeseen. Eilen alettiin vähän harjoitella kuplien puhaltamista vedessä, hyvin sujuu jo sekin, vaikkei mitään kuplia vielä tulekaan. Ollaan myös harjoiteltu tuolin kiertämistä, agilityä silmällä pitäen. On hyvin mahdollista, ettei me ikinä päästä agililtyradalle edes kokeilemaan harrastusta, mutta ei se haittaa. Toinen laji mistä olen kiinnostunut nyt tosi paljon on pallopaimennus. Jos joku ei tiedä mitä se on, niin Youtubesta löytyy videoita hakusanalla "treibball" ja googlesta löytyy tietoa lajista hakusanoilla "treibball" ja "bollvallning", edellyttäen, että joko saksa tai ruotsi on hallussa.

Ennen syyslomaa minulla oli taksvärkki, jonka suoritin yhdessä Freddy The Terapiakoiran kanssa. Kävimme nimittäin isoisäni vanhainkodissa piristämässä isoisää ja samalla muitakin vanhuksia siellä. Isoisä on aika huonossa kunnossa nyt aivoverenvuodon jälkeen mutta piristyi kummasti kun kävimme siellä Freddyn kanssa. Freddy oli siellä tosi nätisti. Isoisästä näki miten hänen päivänsä parani kummasti kun Freddy nuoli hänen käsiään :) Kaikille jäi kyllä visiitistä hyvä mieli.

Freddy on myös päässyt käymään kampaajalla äidin kanssa. Äidin kampaaja on todella koirarakas ja hän käskee aina asiakkaitaan ottamaan koiransa mukaan kun tulevat kampaajalle. Freddy sai siellä olla vapaana ja hurmasi myös kaksi muuta asiakasta. Freddy oikein nautti saamastaan huomiosta ja se vaikutti siltä kuin se olisi ajatellut että "vähänkö olen ihana" ;) Freddyn mielestä se oli siis ihan huippu mesta, varsinkin kun siellä tarjottiin raejuustoa ja keksejä. Tosi nätisti se oli ollut siellä, ainoa vaan että se oli ryöstänyt yhden papiljotin. Se sai kuitenkin pitää sen ja kantoikin ylpeänä kotiin lyttyyn pureksitun papiljottiraadon.

Mutten ei ole tapahtunut mitään sen kummallisempaa. Freddy täytti tuossa vähän aikaa sitten 8kk, iso poika jo! Ollaan käyty metsässä ja harjoiteltu luoksetuloja. Tässä vielä muutama kuva syyslomaiselta aamulenkiltä:

Erikan ja Junon perheen lahjoittama hiiripehmo on myös ollut kovassa käytössä, nyt kun Freddy jaksaa taas leikkiä.

Tällä kertaa ei sitten muuta, yritin kirjoittaa lyhyesti, mutta eihän se onnistunut sitten kuitenkaan. Ensi kerralla yritän taas kirjoittaa vähän vähemmän, niin joku ehkä jaksaa lukeakin.